Erikoisagentti Holopainen on tutkimuksissaan tullut siihen tulokseen, että vihollinen on tältä erää selätetty. Vihollinen on tappiostaan lannistuneena vetäytynyt nuolemaan haavojaan toistaiseksi tuntamattomaan paikkaan. Se kerää voimia, muuntautuu kuin kameleontti, lataa aseitaan valmistautuakseen uuteen iskuun silloin kun agentti H. sitä vähiten osaa odottaa.  Se kasvattaa uudelleen poikkikatkaistut lonkeronsa, lataa sylkirauhasensa täyteen kuvottavaa limaa, johon kuvittelee uhrinsa jäävä ikuisesti kiinni siihen kerran astuttuaan. Se odottaa hetkä kun agentti H. kääntää selkänsä. Se haluaa käristää, grillata, kiduttaa, satuttaa, iskee miekalla, puukolla, sapelilla - repii, hakkaa, tuhoaa - niin kauan että agentti H. on voimaton. Se raahaa luolaansa, aivopesee ja sanelee säännöt miten eletään.

Tavallaan kadehdin tuota sitkeyttä. Mitä ihmettä minussa on sellaista että tämä paskiainen haluaa juuri minut! Itse olen yrittänyt lottovoittoa n. 20 vuotta - sitä ei ole tullut, joten turha Lotota. Mutta ei! Tämä perkele vaan jaksaa ja jaksaa. 2 kertaa jo melkein vei mennessään... Ja sitä kolmatta kertaa EI tule!

Mmmm...miten tämä liittyy tähän rauhalliseen, mukavaan lauantai-iltaan? No se liittyy niin, että minulla on tämä "tyypin" kanssa ikuinen taistelu. Joka ainoa kerta kun koen saavani jostain asiasta iloa, se paskiainen huutelee olkapään takaa "Sinulla ei ole siihen oikeutta, olet arvoton paska, tajuatko!"  EN tajua! Miten niin en muka olisi saman arvoinen kuin kuka tahansa muu! Kuvitteleeko tämä näkymätön idiootti, että se voi määrätä MINUN elämästä! Miten joku VOI oikeasti olla noin tyhmä! Joo, onhan se kunnioitettavaa että on noin omistautunut asialleen, mutta luovuttaisi jo. Antaisi minun mennä ja rakentaa omaa elämääni minun omilla ehdoillani.

Ensi viikosta onkin tulossa taas ihan parhautta pitkästä aikaa. Oma rakkaani palaa 17. pvä kotiin lomailemaan sieltä kaukaa Uruguaysta. Ja vaikka ennestään tiedän että ne ensimmäiset 2-3 pvää menee niin että Sami nukkuu, palautuu aikaerosta, niin silti olen onnellinen. Menkääpä joskus istumaan siihen sängyn reunalle kun se oma kumppani nukkuu. Katsokaa tarkkaan, syventykää, ajatelkaa niitä tunteita joita häntä kohtaan tunnette. Voiko maailmassa olla ihanampaa tunnetta kuin se että se, jota eniten rakastat, on siinä!

Näin lopuksi pienenä yhteenvetona jos joku ei ymmärtänyt tämän päivitykseni tarkoitusta. Meillä oli taas tänään(kin) tuon "tyypin" kanssa melkoinen välienselvittely. Se on minulle lähes jokapäiväistä. Mutta niin kauan kun minä selviän voittajana, niin kauan on toivoakin!

Hyvää yötä ystävät, love you all!